Maatiaiseläin

Tekijä: Anne

Kirjoita oma kokemus kosken maatiaiseläimiä - mitä tiedät jo, keneltä olet oppinut asiaa:
(Tämä osio osin sama kuin esittelyssäni.) Aloin kiinnittää huomiota maatiaisiin ProAgrialla suoritetun harjoittelun jälkeen. Olen ollut onnekas; minulla on ollut 2 mummolaa, joissa molemmissa on ollut lehmiä. Yhtenä kesänä minulla oli lemmikkikana. Molemmissa mummoloissa on ollut kissoja. Pienestä pitäen olen ratsastanut ja olenkin kovasti harmitellut, kun kummassakaan mummolassa ei ole ollut hevosia!

Mummoni ja setäni ovat kertoneet kasvattamistaan lehmistä. Suomenhevosiin olen tutustunut ratsastaessani ja saanut myös jotain hevosoppia isältäni. Tunnistan rotuja, mutta varsinaisesti kasvatuksesta en tiedä mitään.

Valitsemasi eläin sekä perustelu: valintani on MAATIAISKANA. Tiedän kanoista vähiten, joten ajattelin lisätä tietouttani niiden osalta.

SUOMALAINEN MAATIAISKANA

YLEISTÄ
Maatiaiskanakannat ovat saaneet nykyiset nimensä löytöpaikkansa mukaan. Maatiaiskanoissa on reilu tusina eri kantaa, joista tavallisimpina tunnetaan mm. savitaipaleen, alhon, kiuruvetinen, piikkiöläinen, hämäläinen ja itäsuomalainen kanta. Vuoden 2007 tilastojen mukaan kanoja oli 2011 ja kukkoja 575. Suomalainen maatiaiskana on kuitenkin rotuna vaarantunut, ja sen kaikki kannat ovat edelleen joko uhanalaisia tai kriittisesti uhanalaisia.
Maatiaiskana ja -kukko

Suomalaisen maatiaiskanan ulkomuoto, koko ja kehonrakenne vaihtelee kanakannoittain. Esim. höyhenpeitteen väri vaihtelee mustasta-kermanvalkoiseen, joten musta on yleisin (dominoivin) väri. Harmaat ja ruskehtavat sävyt ovat myös tavallisia. Punaruskea esiintyy usein valkoisin pilkuin. Harvinaisemmasta päästä ovat vaalean ruskea ja kermanvalkoinen. Jalkojen väri määräytyy höyhenpeitteen perusteella. Koiraat ovat kanaeläinmaailmassa värikkäämpiä kuin naaraat.
Kana

Kooltaan ne vastaavat kevyitä munijarotuja. Harja on maatiaisilla pieni ja pysty harkkoharja. Maatiaiskanan munat ovat pienehköjä, 40-55g:n painoisia ja väriltään lähes valkeita tai vaalean ruskeita, joskus pilkullisia.

Maatiaiskanat ovat elinvoimaisia ja pitkäikäisiä. Ne elävät yleensä 5-7-vuotiaaksi, joskaan yli 10-vuotiaatkaan eivät ole harvinaisia. Maatiaiskana kestää hyvin kylmää ja se on vastustuskyvyltään parempi kuin nykyiset jalostetut kannat (ei tieteellistä näyttöä toistaiseksi olemassa). Maatiaiskanat ovat perinteisen viljan ystäviä ja niille riittää kuivikelattiakanalan olosuhteet. Niillä on tallella haudonta-, ravinnonhaku- ja hoivaamisvietti.

KIURUVETISTÄ KANTAA KORTEJOELLA
Suomalaisella maatiaiskanalla on oma säilytysohjelma, joka käynnistettiin MTT:llä vuonna 1998. Säilyttäjiä on noin 140. Kortejokelainen kasvattaja on ollut mukana alusta asti. Hänellä on ollut pikkupojasta lähtien kanoja kotipaikallaan eli kokemusta karttunut kanojen hoidosta lähes 50 vuotta.


Kanat on kiuruvetistä kantaa. Tällä hetkellä parvessa oli 3 kukkoa ja 8 kanaa. Ongelmia ei ole ollut, sillä kukot ovat kasvaneet koko ikänsä yhdessä ja tilaa on runsaasti koko ryhmälle. (Kasvattajauran aikana käytösongelmia on ollut vain kerran uuden, vieraan kukon kanssa.) Värien kirjo oli upea. Täällä oli vaihtelua kiiltävän mustasta kellertävän valkoiseen. Kanat olivat minusta yllättävän isokokoisia, olin odottanut niiden olevan pienempiä.
Kukkojen väriloistoa

Kanat majailivat vanhassa navetassa. Nurkassa ikkunoiden alla oli häkki, jossa oli orsi ja munimakoppi hautoville kanoilla. Tehokkain kanaemo on hautonut kahdetkin poikaset vuodessa. Kuivikkeena käytettiin turvetta ja kutterinpurua. Kanat saivat vaeltaa vapaasti sisään ja ulos. Ulkona navetan edusta oli kuopsutettu hiekalle ja mullalle kylpykuopissa. Keväällä lintuinfluenssa varoituksen aikaan kanat pysyvät päivät sisällä. Talvella navetassa on lämmittimet käytössä. Munien väri ja koko vaihtelee kanan iän mukaan. Kasvattajalla on oma hautomakone käytössä. Ruoaksi kanat saavat kasvatusrehua, munitusrehua, raakoja kaloja, ruuan tähteitä ja kanakalkkia. Navetan lattialla oli useita ruokakuppeja, jotta ruokaa varmasti riittää kaikille.

KUVAT: kiuruvetinen kanta, kuvaaja: Anne Töyry

__Lisätietoja poikasten hankintaan ja kanojen hoitoon löydät täältä:__ http://www.siipi.info/poikasten_hankinta.html

Ja hoitotason tarkkailuun taulukkoa täältä:
www.siipi.info/tyokirjat/elainten_hoitosuunnitelma.doc

LÄHTEET JA LISÄTIETOJA:
Helena Telkänranta: Kanojen maailma, Sanasilta Oy, Dark Oy 2004
Tarja Niemelä: Opas pienkanalan hoitajalle, Suomen siipikarjaliitto ry 2004
Kirsti Hassinen: Maatiaisten matkassa, Maahenki Oy, Hki 2006


http://www.maatiainen.fi/tekstit/kana.htm

EVIRAN julkaisu: Tavoitteena terve ja hyvinvoiva kana:
http://www.evira.fi/uploads/WebShopFiles/1215675309528.pdf


https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Monimuotoisuus/Maatalousymp%E4rist%F6%20ja%20el%E4imet/Maatiaiset/Alkuper%E4isrodut/Suomalainen%20maatiaiskana

KASVATTAJIEN KOKEMUKSIA:
http://www.munanetti.net/
http://www.vainolanluomu.net/maatiaiskanalanvuosi.htm
http://www.katajavuori.tarinoi.net/170