Tekijä: Kati

Sangen Vinha Kiuruvedellä 2008 (Kuva:Kati Laukkanen)

Valitsemasi eläin sekä perustelu: Ajattelin valita norjalaisen Dölehevosen rodukseni. Tästä ei ilmeisesti kukaan ole vielä tehtävää tehnyt ja olen lumoutunut näiden upeiden luontokappaleiden kauneudesta. Rotu on myös todella harvinainen ja siinäkin mielessä mielenkiintoinen kohde. Omia valokuvia en taida saada, ellen sitten sattumalta poikkea kesällä Norjassa, mutta yritän löytää kuvia kirjoista ja netistä. On myös mukavaa tehdä välillä muutakin kuin nautajuttua ;)

Tietoa maatiaiseläimestä Materiaalia pyrin löytämään lähinnä internetistä ja kirjastoista.

Haastattelu eläinomistajan kanssa:

Annen_ja_Jussin_lampaat_2010_032.JPG

Anne Sulonen ja Jussi Moisanen - Kainuunharmaalampaan kasvattajat Värtsilästä, Tohmajärveltä

Haastattelu & kuvat 3.1.2010

Anne ja Jussi ovat alunperin muualta Värtsilään muuttaneita ja maalaistuneita lampureita. Lampaita heille tuli sattuman kautta, he ostivat ensimmäiset 4 uuhta lehti-ilmoituksen perusteelle lemmikiksi. Nuo lampaat sattuivat olemaan kainuunharmaita ja siitä poikikin sitten suurempi innostus ja lopulta elinkeino pariskunnalle. Ensimmäiset lampaat tilalle tulivat 1999. Tällä hetkellä uuhia on 75 ja pässejä 7. Pässit edustavat kaikkia olemassaolevia kainuunharmaa-rodun sukulinjoja (isälinjoja).

Suomenlampaan he kertovat valinneensa tuotantoeläimeksi sen monien hyvien ominaisuuksien takia. Suomenlammas sopii sekä villan- että lihantuotantoon. Liha on hyvää, eikä se rasvoitu herkästi. Niiden villan laatu on hyvä.
Suomenlampaan hyvä hedelmällisyys ja ympärivuotisen karitsoinnin onnistuminen ovat myös sen vahvuuksia. Karitsoita tilalla syntyy keskimäärin 2,5 /uuhi/v.
Myös tukipolitiikka puoltaa suomenlampaan valintaa, alkuperäisrotutuki kompensoi sopivasti lihantuotantoa verrattaessa suomenlammasta liharotuihin.
Suomenlammas sopii erittäin hyvin luomutuotantoon, johon tila on sitoutunut.

Annen_ja_Jussin_lampaat_2010_028.JPG
Pässipojat ulkoilemassa.

Miksi harvinainen kainuunharmaa?
Kainuunharmaan villa on erinomaista ja niiden taljat ovat erittäin kysyttyjä.

Tilalta myydään sekä lihaa, että villaa. Lisäksi Anne ja Jussi kasvattavat luomuvalkosipulia.

Peltoa on tällä hetkellä 22 ha, lisäksi 5 ha perinnebiotooppilaitumia ja syöttölaitumina n. 7 ha naapurien peltoja. Tilalla viljellään rehuviljaa, säilörehua ja kuivaa heinää lampaille.
Tilan nurmiseoksessa käytetään keltamaitetta joka ehkäisee lampaiden loistartuntoja.

Annen_ja_Jussin_lampaat_2010_064.JPG
Komea harmaa-uuhi.

Lampaiden paimennuksessa käytetään paimensukuista bordercollieta joka on tärkeä kumppani lampaiden liikuttelussa.

Tulevaisuuden suunnitelmia kysyttäessä Anne kertoo kehittelevänsä luomu-lampaanlihan suoramyyntiä, jossa asiakkaat saisivat tuoreen lihan suoraan tilalta tietäen tarkkaan lihan alkuperän. Kysyntää olisi etenkin eteläisessä suomessa, mutta toiminta vaatii vielä kehittelyä onnistuakseen.
Eläinmäärää ei aiota lisätä, vaan nykyinen uuhimäärä koetaan sopivaksi peltopinta-alankin takia.

Annen_ja_Jussin_lampaat_2010_036.JPG Annen_ja_Jussin_lampaat_2010_051.JPG
Kati Laukkanen AMNS07, 2010.


Maatiaisrotu Norjasta – Dölehevonen

Döle.jpg

Taustaa
Tämä kylmäverirotu polveutuu esihistoriallisesta villihevosesta ja on saanut alkunsa jo 1800-luvulla. Se on peräisin Gudbrandinlaaksosta jossa paikalliseen metsähevoseen on risteytynyt friisiläishevosta, fellponia ja dalesponia. Rotua paranneltiin mm. risteyttämällä siihen täysiverisiä.

Ulkomuoto
Ulkomuodoltaan Dölehevonen muistuttaakin paljon friisiläishevosta. Säkäkorkeus vaihtelee 142-157 cm välillä ja elopaino on yleensä 540-630 kg. Kookoonsa nähden ne ovat erittäin kestäviä ja vahvoja.
Rodulle on tunnusomaista paksut vuohiskarvat ja pitkät ja vahvat jouhet. Dölehevonen on rakenteeltaan vahva ja sopusuhtainen ja sillä on selkeä sukupuolileima. Sillä on hyvät jalat, vapaat liikkeet ja sen luonne on rehellinen, rauhallinen ja kiltti. Hyvä yksilö säteilee voimaa ja ystävällisyyttä.
Rodun hyväksyttävät värit ovat musta, ruskea, punainen, kirjava, ruunikko ja keltainen. Valkoisia hevosia ei palkita. Valkoiset merkit ovat tavallisia, mutta niitä ei hyväksytä silmien aluelle eivätkä suuret kuviot jaloissa ole toivottuja.

Käyttötarkoitus

Dölehevonen on kookkain norjan alkuperäisistä hevosroduista. Norjassa on 4 alkuperäistä hevosrotua, Dölehevonen, norjalainen kylmäverinen, vuonohevonen ja nordlandinhevonen.
Alkuperäinen käyttötarkoitus on työ- ja kuormahevonen. Nykyään Dölehevosia käytetään ravihevosina ja työhevosina sekä ratsuina.

Populaation koko ja jalostus
Vuonna 2002 Dölehevosia oli rekisterissä 4000 kpl. Vuosittain varsoja on rekisteröity n. 175 kpl. Jalostukseen hyväksyttyjä Döleoreja on 40-45 kpl, joista vuosittain käytetään jalostukseen 30-40 oritta.

Rotujärjestön tavoitteena on puhdasjalostuksen avulla saada esiin rodun erityispiirteet, vaalia sen omaleimaisuutta ja monipuolisuuutta. Tarkoituksena on jalostaa terve jä käyttökelpoinen hevonen.
Norjalainen hevosjalostus liittyy vahvasti perinteisiin ja kulttuuriin. Norjan hevoskeskus (Norsk Hestesenter) vastaa orinäyttelyiden järjestämisestä ja osallistuu myös tamma- ja varsanäyttelyiden järjestämiseen. Hevoskeskus on myös vastuussa siitä että kaikille hevosroduille ja -tyypeille laaditaan jalostussuunnitelma.
Jalostussuunnitelman avulla luodaan pohja joka on hyödylline koko rodulle ja sen käyttäjille ja samalla varmistetaan populaation hallinta pitkällä aikavälillä.
Rodunjalostuksessa huomiotavat ominaisuudet ovat:
Monipuolisuus, kestävyys, ajo-ominaisuudet, liikkeet, työominaisuudet ja ratsastettavuus.
Siitoseläinten valinnassa kiinnitetään suurta huomiota oreihin, joiden valinta perustuu yksilöarviointeihin. Maan parhaat orit pääsevät kesäisin laitumelle tammojen kanssa. Jokaisella orilla on mukanaan 20-30 tamman lauma. Kyseessä on perinne jota pidetään yllä ja jota ihmiset tulevat katsomaan vuosittain, kun tulee laitumelle laskun aika.

Suurin osa Dölehevosista asuu Norjassa, mutta joitakin yksilöitä on myös muualla kuten ruotsissa.
Rotuyhdistys pyrkii lisäämään rodun tunnettavuutta myös Norjan ulkopuolella.

1573221.jpg
Lähteet:
www.dolehesten.no
www.hevosmaailma.net/dole.shtml
http://fi.wikipedia.org/wiki/D%C3%B6lehevonen