Maatiaisvuohi

Tekijä: Mirka

Maatiaiseläimistä minulle on tutuin lähinnä suomenhevonen, koska olen työskennellyt hevosten parissa niin suomessa kuin ulkomaillakin. Halusin kuitenkin tutustua uuteen lajiin, ja niinpä valitsin tällä kertaa rodukseni maatiaisvuohen. Haaveenani on, mikäli jos ja kun maalle pääsemme kaupungista muuttamaan, voisin harkita vuohien pitämistä. Hyvä ystäväni omisti niitä kaksi kappaletta, ja minusta ne olivat oikeinkin hauskoja ja värikkäistä yksilöitä.

Tietoa maatiaisvuohesta
Tällä hetkellä vuohia löytyy maastamme noin 6000, eniten niitä on Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.1970-luvun loppupuolelta vuohikanta alkoi kasvaa. Sitä ennen niitä oli vain 1500 yksilöä. Tuontirodutuja on myös kokeiltu, mutta ne eivät menesty olosuhteissamme. Tältä osin Suomenvuohen asema ei ole uhattuna.

Monesti tiloilla pidetään vain muutamaa eläintä. Niiden elinikä on n. kymmenen vuotta, jotkut yksilöt tosin elävät jopa 20 vuotiaiksi.Väritykseltään vuohet vaihtelevat valkoisesta harmaankirjavaan,yleisin väri on valkoinen. Toki myös myös ruskeita ja mustia löytyy. Vuohi voi olla sarvellinen tai sarveton. Sarvelliset ovat yleisempiä. Molemmilla, sekä kutulla että pukilla on pitkä parta.

Luonteeltaan vuohet ovat seurallisia, kiinnostuneita ympäristönsä tapahtumista ja kekseliäitä. Ne pitävät erityisesti kiipeilystä. Laumassa vuohet ovat kuitenkin hyvin tarkkoja reviiristään ja saattavat käyttäytyä agressiivisesti jos sinne tuodaan vieras yksilö. Mikäli kaipaa väriä elämäänsä, kannattaa hankkia muutama vuohi. ne ovat miltei kaikki ruokaisia ja hyviä karkailemaan, eli naapurin pyykitkin kelpaavat.

Lähteet:
www.vuohikirja.net/Vuohikirja_Pesola.pdf

www.vuohet.net.
Wikipedia - vapaa tietosanakirja: Vuohet
Ilmainen sankirja.net

bulgariaksi: коза
tanskaksi: ged, sabelkarpe
saksaksi: Geiß, Zicke, Ziege, Ziege f.
englanniksi: a goat, bag, goat, she-goat
espanjaksi: cabra, cabra f., cabrío, chivo
viroksi: kaljukits, kits
suomeksi: kuttu, miekkasärki, vuohi
ranskaksi: chèvre, chèvre f.
unkariksi: garda, kecske
italiaksi: capra
liettuaksi: ožka, ožys
latviaksi: capra, kaza, āzis xs=Latvian
hollanniksi: bok, geit, sik
norjaksi: geit
puolaksi: ciosa, koza, kozioł
portugaliksi: bode, cabra, peixe-sabre
romaniksi: buzô
venäjäksi: коза, козёл
slovakiksi: cap, koza, šabla
ruotsiksi: get, skärkniv
turkiksi: гечи, keçi


Haastattelu eläinomistajan kanssa

Ystäväni Kati Pasasen piti maatiasivuohia asusessaan muutamavuosi sitten asuessaan keskisuomessa Multialla. Vuohet löysivät tiensä Katille lehti-ilmoituksen perusteella. Pihassa käyskenteli tuolloin entuudestaan kaksi suomenhevosta, joten Kati ajatteli, että miksipä eivät vuohet menisi siinä mukana. Kaupungista maalle muuttaneelle Katille sekä hänen miehelleen Markolle oli vuohien hoito kylläkin aluksi aikamoista opettelua. Kynsien leikkuun peltisaksilla Marko kuitenkin teknisesti näppäränä kaverina kertoo oppineensa nopeasti. Vuohen sorkka kasvaa rullalle, tavallaan ylöspäin, josta ylimääräinen onkin helppi naksia pois.
Vuohet olivat kovia karkailemaan. Viimeisimmälle karkuretkelle ne lähtivät todella kaaoottisita olosuhteista. Molemmat talon suomenhevoset olivat oreja, ja taloon oli kutsuttu toista niistä kengitysseppä kengittämään. Kävi kuitenkin niin,että oreista vanhempi, siitoksessa käytetty, karkasi aitauksestaan, ja hyppäsi nuoremman orin selkään, jolla oli kengitysseppä vielä jalassaan kiinni. Syntyi aikamoinen metakka, josta kuitenkin vältyttiin niin ihmis-, kuin eläinvahinkojenkin osalta. Paitsi, että vuohi-polot olivat pelästyneet kovin, ja karanneet melua aitauksestaan. Vuohia etsittiin viikkoja lehti-ilmoitusin ja metsissä huhuillen. Kukaan ei ollut nähnyt niistä jälkeäkään. Pitkän talven jälkeen Kati sai havainnon paikalliselta lintubongarilta, joka kertoi nähneensä Pasasten vuohet hyväkuntoisina metsässä. Katia havainto lähinnä nauratti, eiväthän ne olleet voineet mitenkään selvitä talven yli keskenään metsässä. Karkaamisesta oli kuitenkin kulúnut jo yli puolivuotta.
Pasasten perhekin oli jo muuttanut työtilanteen muututtua takaisin kaupunkiin. Viikko lintumiehen havainnon jälkeen tuli jälleen puhelu, Multialaine maanviljelijä oli ottanut hyväkuntoiset vuohet talteen. Kati ei voinut vuohia kerrostaloon tietenkään ottaa, vaan niille etsittiin uusi hyvä koti.

Kuvia vuohista moneenkertaan muuttanut ystäväni ei valitettavasti löytänyt. Maatiasivuohea voi käydä katsomassa vaikkapa osoitteessa
http://dachniy-uchastok.ru/wp-content/uploads/2008/10/kozi.jpg