Maatiaiskasvi

Tekijä: Jonna

Kirjoita oma kokemus kosken maatiaiskasveja - mitä tiedät jo, keneltä olet oppinut asiaa:
Hyöty- ja lääkekasveista olen oppinut jonkin verran molemmilta isoäideiltäni. Muutoin maatiaiskasvit ovat minulle melko vieraita.

Valitsemasi kasvi sekä perustelu:
Valitsin kasvikseni morsingon, koska harrastan kasvivärjäystä ja minua kiehtoo etsiä ja kokeilla kasveja joilla saa aikaan näyttäviä värejä.

Morsinko (Isatis tinctoria)

Morsinko on kaksivuotinen kasvi, joka kasvaa 60-90 cm korkeaksi.

Ensimmäisenä vuonna morsinko kasvattaa matalan lehtiruusukkeen vaalean harmaanvihreitä, lyhytnukkaisia lehtiä, joissa on epätasainen reuna. Toisena vuonna kasvaa korkea, voimakkaan violetti varsi, sekä kukinto. Kukinnot ovat näyttäviä. Pieniä keltaisia kukkia on paljon ja lidut ovat pieniä ja riippuvia. Morsingon kukinnot ovat samankaltaisia sinapin ja rypsin kukintojen kanssa.

Morsinko kasvaa Suomessa luonnonvaraisena, joskin harvinaisena rannikkoalueen kivikkoisilla kasvupaikoilla aina Vaasan korkeudelle saakka. Morsinko on rauhoitettu kasvi, eikä sitä saa luonnosta kerätä.

Morsingon taimia on saatavilla taimitarhoista, mutta edullisempaa on kasvattaa tämä helppo kasvi itse siemenistä. Siemenet kylvetään alku- tai keskikesällä aurinkoiselle paikalle ravinteikkaaseen kasvualustaan. Kasvun aikana morsinkoa on syytä tukea, koska etenkin varsi on hento.

Morsinko tunnetaan monissa maissa värjärin yrttinä. Kasvista saatavaa sinistä väriä on käytetty Euroopassa yleisesti kautta aikojen lankojen, kankaiden ja ihon värjäämiseen. Jo 2000 vuotta sitten keltit käyttivät morsingosta saatavaa väriä sotamaalauksissaan. Morsingolla värjääminen on tunnettu myös Intiassa, josta valmista väriainetta on tuotu paljon Eurooppaan ennen synteettisten väriaineiden käyttöön siirtymistä.

Värjäämistä varten kasvista kerätään joko nopeasti uusiutuvia ensimmäisen vuoden lehtiä, tai toisen vuoden lehtiä ennen kukintaa. Lehdistä valmistetaan väriainetta käyttämällä. Käyvän lehtimassan haju on epämiellyttävä.

Morsingon lehdissä on luonnon sinistä väriainetta, indigotiinia, joka saa aikaan kasvin värjäysominaisuudet. Indigotiinin lisäksi lehdissä on runsaasti keltaisia flavonoideja, joiden vuoksi värjäystulos on monesti vihreään taittava. Keltaisuutta voidaan poistaa kylmäpuristamalla lehdet ennen käyttämistä. Tällöin sininen väri voimistuu.

Lehtimassaa käytetään 3-4 viikkoa, jonka jälkeen liemi siivilöidään. Siivilöity liemi ilmataan hämmentämällä tai piiskaamalla. Liemi muodostaa sinistä pohjasakkaa, jossa kasvin lehdistä irronnut indigotiini on. Sakka kuivataan ja kuumennetaan sienten ja bakteerien poistamiseksi. Sakka sekoitetaan veden, kalkin ja natriumhydrosulfiitin (perinteisessä menetelmässä korvattu vanhalla virtsalla) kanssa ns. peruskyypiksi. Peruskyyppi laimennetaan edelleen vedellä varsinaiseksi väriliemeksi.

Langat tai kangas kastetaan väriliemeen lyhyeksi aikaa ja nostetaan pois. Kuivuessaan se muuttuu siniseksi. Koska indigotiini ei liukene veteen, voidaan värjäys toistaa useita kertoja peräkkäin, jolloin toistojen myötä väri voimistuu.


Tietoa kosken maatiaiskasvia (hanki tietoa lukemalla oppimateriaalia, hanki itse kirjoja, tai lue ammattialan järjestöjen kotisivuja. Voit myös skannata vanhoja valokuvia jos niitä löytyy. Muista kirjoittaa kuvan alle kuvan omistaja sekä huolehti, että sinulla on lupaa kuvan laittamiseksi tähän avoimeen wikiin. Älä laita tähän wikiin muiden ottamia kuvia ilman lupaa):

Viljele kasvi(t) kesän 2009 aikana ja ota kuvia viljelyn eri vaiheista (kirjoita milloin aloitit esikasvatuksen jos sitä tarvitaan, milloin istutit kasvia maahan, ota kuvia kukinnan aikana ja myös viljasta jos kasvi on höytykasvi. Kirjoita tähän myös kasvin tarkat tiedot, sekä ota kuvan siemenistä / jyvistä):

25.04.09 Kylvin ensimmäisen koe-erän parvekeruukkuun. Katsotaan lähteekö kasvamaan.
14.08.09 Kasvoihan se hyvin niin kauan kunnes kissat repivät sen ylös ruukusta. Muutenkin olin huomaavinani, että ko. kasvi varmaan viihtyisi paremmin avomaassa kuin parvekkeella.
13.09.09 Löysin yrttitarhani satoa korjatessani yhdestä ruukusta huomaamatta jääneen morsingontaimen. Minulla on siis vielä mahdollisuus nähdä mille kasvi näyttää 2.vuonna.


Lähteet:
Sundstöm, Erik - Värjäämme yrteillä, sienillä ja jäkälillä (Mäkelä 2002)
McHoy, Peter; Westland, Pamela - The Herb Bible (Quarto Publishing plc 1994)
Suom. Mirka Mustonen - Yrttiaapinen (2000)