Maatiaiskasvi

Tekijä: Kati

Kirjoita oma kokemus kosken maatiaiskasveja - mitä tiedät jo, keneltä olet oppinut asiaa: Minulla ei ole kokemusta maatiaiskasveista oikeastaan lainkaan, jos ei lasketa oman pihapiirin rehottavia raparperejä ja juhannusruusuja jotka ovat talon alkuperäistä perua eli kasvaneet paikallaan ainakin 15 viimeistä vuotta...

Valitsemasi kasvi sekä perustelu:Valitsin kasvikseni Härkäpavun. Härkäpapu kiinnostaa minua suuresti rehukasvina ja siitä lähti innostus kokeilla sen maatiaisversion kasvatusta.

Härkäpapu Vicia faba

kasvit_3.7_035.JPG

Härkäpapu on maailman vanhimpiin viljelykasveihin kuuluva, erittäin valkuaispitoinen palkokasvi jota voidaan käyttää valkuaisraaka-aineena sian, siipikarjan ja märehtijöiden ruokinnassa.
Suomessa härkäpavun viljelyä pyritään edistämään, koska sillä voitaisiin korvata suurin osa ulkomailta tuotavasta soijasta eläinten rehujen valmistuksessa. Näin vältyttäisiin geenimuunneltujen kasvien käytöltä ja parannettaisiin myös rehuturvallisuutta. Se sopii rehuseoksiin myös esim. rypsin tilalle.

Typensitojakasvi

Härkäpapu on erinomainen typensitojakasvi. Sillä on pitkä, maata kuohkeuttava paalujuuri, jossa on paljon Rhizobium leguminosarum - typensitojabakteereita. Ne muodostavat typpeä sitovia nystyröitä jotka sitovat ilmasta typpeä maahan. Typensidonnan ansiosta härkäpapu ei välttämättä tarvitse lainkaan typpilannoitusta. On kuitenkin todettu, että alkukasvua voidaan nopeuttaa antamalla sitä starttilannoituksena.
Papukasvusto sitoo typpeä 90-150 kg/ha ja jättää maahan 30-40 kg puhdasta typpeä/ha. Se on hyvä esikasvi viljoille,erityisesti syys- ja kevätvehnälle. Sillä ei ole myöskään yhteisiä kasvitauteja tai tuholaisia viljojen kanssa.

kasvit_3.7_032.JPG

Härkäpavun viljely

Härkäpavun viljelyn haasteita ovat sen pitkä kasvukausi (109-111 vrk) ja suuret satovaihtelut. Satovaihteluille altistaa härkäpavun arkuus ympäristövaikutuksille, kuten kuivuudelle ja poutimiselle. Koneinvestointeja härkäpavun viljely ei vaadi, sillä sen viljelyyn soveltuvat viljojen viljelyssä käytettävät koneet.
Härkäpapu ei kärsi tuholaisista. Suomessa kasvitaudeista sen uhkana ovat pahkahome ja suklaalaikku. Suklaalaikun vaikutus satotasoon on yleensä melko pieni, mutta tarvittaessa sitä voidaan torjua ruiskuttamalla.

Härkäpavun kylvöaika on huhtikuun loppu-toukokuun alku. Sopiva kylvösyvyys on n. 7cm (4-8 cm). Kylvömäärä on 60-80 itävää siementä neliömetrille (220-280 kg/ha).
Pitkän kasvukauden takia puintiaika on yleensä vasta syyskuu-lokakuulla ja tämä tuo runsaasti haasteita sadonkorjuun onnistumiseen. Puinti tapahtuu kasvuston tuleennuttua, eli palot ovat tällöin muuttuneet kokonaan tummiksi.Myös oikean puintiajankohdan arviointi on taitolaji, sillä yleensä kaikki palot eivät ehdi tuleentua, vaan kasvin ylimmät palot voivat olla vielä vaaleita alimpien jo alkaessa avautua. Puintikosteudessa tavoitellaan n.20%.
Härkäpapujen kuivauksessa pyritään lähelle 15% kosteusprosenttia, mutta ei sen alle koska silloin siemenet alkavat rikkoontua. Pavut saadaan kuivumaan hyvin myös sisältä kuivattamalla ne kahteen eri kertaan, niin että ne saavat välillä jäähtyä.
Suomessa härkäpavun satotasot ovat olleet 2000-3000 kg/ha.

Viljele kasvi(t) kesän 2009 aikana ja ota kuvia viljelyn eri vaiheista Perustin blogin jossa pidin kirjaa kasvatuksesta: http://maatiaiset.vuodatus.net/

Lähteet: Käytännön Maamies 11/2009, http://wiki.rihmasto.fi/wik1//index.php/H%C3%A4rk%C3%A4papu,