Maatiaiskasvi

Tekijä: Maarit

Kirjoita oma kokemus kosken maatiaiskasveja - mitä tiedät jo, keneltä olet oppinut asiaa:

En tiedä oikeastaan paljoakaan maatiaiskasveista, joten opittavaa on siis varmasti paljon. Kotonamme kasvaa kyllä Juhannusruusu ja raparperi ja lisäksi mummoni kasvattaa kesäisin pihallaan jotakin Malva-lajiketta.

Valitsemasi kasvi sekä perustelu:

Haluaisin kasvattaa ja esitellä jonkin Malvan, koska ne ovat kauniita kasveja ja olisin myös halukas oppimaan niistä lisää. Tilaan ainakin Myski- ja Ruusumalvan siemeniä, joten toivottavasti saan edes toisen lajikkeen kasvamaan kesän aikana.

Tietoa kosken maatiaiskasvia
Malvat

Yleistä

Malvat ovat yksi-, kaksi- tai monivuotisia ruohoja ja ne luetaan lisäksi maatiaiskasveiksemme. Kasvitieteellinen nimi malva tarkoittaa pehmeää ja viittaa lehtien pehmeyteen. Malvan sinipunaisissa tai valkoisissa kukissa terälehdet ovat lanttokärkisiä ja kapenevat tyveä kohti. Muiden malvakasvien heimon edustajien tavoin malvoille on tyypillistä alaosastaan yhteen kasvaneet heteet, jotka ympäröivät tupen tavoin emin vartaloa. Eräitä malvalajeja kasvatetaan erityisesti koristekasveina puutarhoissa. Näitä ovat esimerkiksi monivuotiset myski- ja ruusumalvat, joilla molemmilla on ruusunpunaiset kukat. (Eliaksen yrttitarha 2009, Yrttitarha 2009.)

Käyttö

Malvoja käytetään nykyään siis enimmäkseen koristekasveina, mutta aikaisemmin niitä on käytetty myös rohtokasveina, esimerkkinä kiiltomalva, jonka lehtiä on käytetty vihannesten tapaan. Malvojen kukat sopivat lisäksi ruokien ja juomien koristeiksi. Malvoista löytyy runsaasti lima-aineita, hieman öljyä, hivenaineita sekä vähän parkkiaineita. Kaikkia malvan osio voi käyttää, mutta lima-aineita on eniten juuressa. Lima-aineet auttavat irrottamaan liman sekä keuhkoista että nenän limakalvoista. Esimerkiksi Kiiltomalvan ja Maurinmalvan kukista tehdään kurlausvettä kurkunpään ja suun tulehduksiin. Malvat soveltuvat myös iho- ja silmätulehdusten sekä suolistovaivojen hoitoon. Huomioitavaa on, että malvan lehtien runsas käyttö voi aiheuttaa kohdun supistelua ja niillä on myös lievä ulostava vaikutus. (Yrttitarha 2009, Eliaksen yrttitarha 2009.)

Myskimalva (Malva moschata)

Myski- ja Ruusumalvaa on kasvatettu Suomessa koriste- ja lääkekasvina 1700-luvulta lähtien. Myskimalva on monivuotinen kasvi, joka viihtyy parhaiten aurinkoisilla perennoilla. Kasvi voi kasvaa 30–80 cm pituiseksi, jossa on pystyt, nukkaiset varret. Lehdet ovat kirkkaamman vihreät kuin Ruusumalvalla. Alalehdet ovat pyöreät, 5-7 liuskaisia. Ylälehtien lehdykät ovat kapeat ja pariliuskaiset. Myskimalvan kukat ovat vaaleanpunaiset tai valkoiset, kookkaat, tuoksuvat, joilla on ryppyiset terälehdet. Myskimalva on runsaskukkainen ja kukkii pitkään. Myskimalva voi olla myös lyhytikäinen, mutta kylväytyy tehokkaasti ja on lisäksi talvenkestävä. Kukinta-aika sijoittuu kesäkuusta syyskuulle. Huomioitavaa on, että Myskimalva on myrkyllinen kasvi, mutta pienen määrän syöminen ei yleensä aiheuta oireita. (Kasvikirjasto 2009, Puutarhasivut 2009.)

Soveltuvuus, hoito ja lisääminen

Modernina perinnekasvina Myskimalva soveltuu erinomaisesti perinneperennalle, vanhoihin, luonnonmukaisiin pihapiireihin. Kasvi on arka talvimärkyydelle eikä se pidä siirtämisestä. Myskimalvalla on syvä juuristo, joten se sietää hyvin kuivuutta. Hoidoksi Myskimalvalle riittää kasvuston nuorentaminen silloin tällöin jakamalla. Myskimalvan lisääminen tapahtuu siemenestä ja on itsekylväytyvä ja pienet taimet voi siirtää sopivaan paikkaan keväällä. (Yrttitarha 2009.)

Kasvualusta

Kasvi viihtyy melko ravinteikkaassa maassa, joka on kuivahko-tuore, kuohkea ja kalkkipitoinen hiekka-multamaa. (Puutarhasivut 2009.)

Ruusumalva (Malva alcea)

Ruusumalva on ominaisuuksiltaan ja tarpeiltaan melko samanlainen kasvi kuin Myskimalva. Ruusumalva on monivuotinen oivallinen perenna, leikkokukka, kalkinsuosija sekä uustulokas. Ruusumalva soveltuu esimerkiksi perennaryhmään, puolivilliin puutarhaan sekä perhospuutarhaan. Kasvupaikaksi kuvaillaan kuiva ja tuore sekä aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka, jossa on ravinteinen, hiekkapitoinen, vettä läpäisevä kasvualusta. Ruusumalva ei siedä seisovaa vettä eikä hapanta kasvualustaa. Keskimääräinen Ruusumalvan korkeus on 50–100 cm. (Suomenniittysiemen 2009.)

Ruusumalva on muidenkin malvojen tapaan lääkekasvi, jonka lehdistä on tehty kurkkukipuun ja
hengitystietulehduksiin käytettyä rohdosta.

LÄHTEET:

Malva. Eliaksen yrttitarha 2009. Luettavissa:
http://www.tts.fi/Eliaksenyrttitarha/kasvit/malva.htm

Malvat. Yrttitarha 2009. Luettavissa:
http://www.yrttitarha.com/kanta/malvat/

Malvat ovat vuoden 2007 maatiaiskasveja. Maatiaiset ry 2007. Luettavissa:
http://www.maatiainen.fi/tekstit/malvat.htm

Myskimalva. Puutarhasivut 2009. Luettavissa:
http://koti.mbnet.fi/nokko/keskikorkeat1.html

Myskimalva. Kasvikirjasto 2009. Luettavissa:
http://www.kekkila.fi/kotipuutarhurit/viherwiki/kasvikirjasto/myskimalva

Ruusumalva. Suomenniittysiemen 2009. Luettavissa:

http://www.suomenniittysiemen.fi/1.perenna/ruusumalva.htm

Viljele kasvi(t) kesän 2009 aikana ja ota kuvia viljelyn eri vaiheista
CIMG0811.JPG
Myskimalvan siemenet













CIMG0815.JPG
Ruusumalvat istutettiin 27.5.09







CIMG0811.JPG








CIMG0814.JPG














CIMG0906.JPG
Malvat kukkivat 17.8.09
CIMG0893.JPG
Malvat 10.8.09