Metsästä rehua maatiaisille

Tekijä: Annika Michelson

Ennen tehtiin maatiaisille, etenkin lampaille (mutta myös naudalle) kerppuja talveksi. Talvella annettiin myös männynoksia lampaille syötäväksi. Lähetin kysymyksen kosken mitä aineiksia puut sitten sisältävät Risto Heikkilälle METLAssa. Hän vertaa asiaa mihin hirvet syövät ja tästä tiedosta voimme myös hyödyntää kun teemme metsästä ruokaa maatiaisille. Tässä hänen vastauksensa:

Mitä lehdet ja puiden kuoret sisältävät

Puiden oksien ravintoarvo on kesällä lehtien ja kasvavien versojen muodossa korkea talvioloihin verrattuna. Proteiinipitoisuuden nousu kesällä on eläimille tärkeätä. Lehtien ravinnetasot ovat kesällä korkealla, joskin kaliumin lisääntyminen alkukesällä aiheuttaa tarvetta lisätä natriumin saantia (vesikasvit, suola). Hirvieläinten ravinnossa sulavuus on tärkeä tekijä ja siksi esim. valitaan yrttimäiset ruohot ja nuoret kasvustot, joiden solujen sisältö on helpommin hyödynnettävissä kuin selluloosapitoisten heinien. Kesällä monipuolinen ravinteiden saanti on yleensä mahdollista. Puulajien ja puiden eri osien valinnassa korkean sulavuuden tavoittelu on varsinkin talvella valinnan perustekijä. Nettoenergian taso riippuu suuresti siitä, kuinka kuitupitoista (vaikealiukoinen osuus, ligniini) ravinto on eli kuinka pitkään sitä joudutaan sulattamaan suhteessa sen hankkimiseen tarvittavaan energiaan. Puulajien väliset erot näkyvät esimerkiksi siinä, kuinka paksuun läpimittaan niiden oksia syödään. Pajuista (varsinkin raita), haavasta ja pihlajista otetaan paksumpia oksanpäitä kuin koivusta. Talviravintokasvi mänty on neulasoksineen kohtalaista ravintoa, jonka terpeeni- ja fenolipitoisuudet kuitenkin voivat olla korkeita. Kuusen epäsuosioon vaikuttanee happamuus, kun taas esim. haavan kuori tiedetään huomattavan emäksiseksi. Kaikkiaan laajassa hirvien ravintokasvivalikoimassa jotkut lajit (puista esim. harmaaleppä, pähkinäpensas, lehmus) kelpaavat huonosti ehkä jonkin toksisen yhdisteen takia. On huomattava, että ravinnoksi kelpaavien puulajien taimien varttuessa niiden latvukset kelpaavuus hirville paranee. Syyksi arvellaan pihkapitoisuuseroja; etenkin haitallisten, mutta nopeasti haihtuvien terpeenien vähentymistä. Talvella hirvet syövät mielellään talvella kaadettujen mäntyjen ja lehtipuiden latvuksia sekä kesällä tehtyjä kuivia lehtipuiden (varsinkin pajut) kerppuja. Palaan julkaisutietoon kunhan kerkiän! (8.9.2008, Risto Heikkilä, Metla, sähköpostiviesti)
Lisää tietoa asiasta tulossa.